Kasvihuonekaasuprotokolla (GHGP)
Palvelualueet
Kestävä kehitys ja ESG
Kasvihuonekaasujen kattavaa raportointia
Kasvihuonekaasuprotokolla (GHGP) on kansainvälisesti tunnustettu kirjanpito- ja raportointistandardi kasvihuonekaasupäästöjen määrittelemiseksi ja hallitsemiseksi. GHGP otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1998 vastaamaan yritysten tarpeeseen saada aikaan johdonmukainen, maailmanlaajuinen kasvihuonekaasujen raportointimekanismi.
Ajan myötä kasvihuonekaasuprotokollan mukainen raportointi on levinnyt useille eri aloille. Kasvihuonekaasuprotokolla tarjoaa standardoituja lähestymistapoja päästöjen mittaamiseen, seurantaan ja raportointiin organisaatioille, hankkeille, hallituksille, kaupungeille ja rahoitusalalle.
Vuonna 2015 kasvihuonekaasupolitiikan soveltamisalaa laajennettiin siten, että se sisältää myös hallituksille ja kaupungeille räätälöityjä standardeja ja välineitä, ja vuonna 2019 luotiin kasvihuonekaasujen kirjanpito rahoitusalalle. GHGP:n standardeja päivitetään säännöllisesti, ja käyttäjille tarjotaan uusia työkaluja ja koulutusta.
Protokollan mukainen luokittelujärjestelmä
Kasvihuonekaasupäästöjen luokitteluun ja mittaamiseen käytetään tyypillisesti luokittelujärjestelmää, jossa tarkastellaan päästöjä niiden laajuuden mukaan. Järjestelmässä tahansa hankkeen tai organisaation päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan:
- 1. luokka: hankkeen, yrityksen tai organisaation omistamien tai valvomien lähteiden suorat päästöt. Jos laitos esimerkiksi tuottaa energiaa omia prosessejaan tai prosessin osia varten, nämä päästöt sisällytetään 1. luokkkaan. 1. luokkaan luetaan myös esimerkiksi yrityksen hallussa olevat tai omistamat ajoneuvot.
- 2. luokka: päästöt, jotka aiheutuvat ostetusta energiasta, kuten lämmöstä, kaasusta tai sähköstä.
- 3. luokka: kolmas luokka on laajin, ja siihen kuuluu laaja joukko epäsuoria päästöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi raaka-aineisiin ja raaka-aineiden hankkimiseen ja tuotteiden loppukäsittelyyn liittyvät päästöt.
Kasvihuonekaasuprotokollan merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa
Ilmastokriisin edetessä kasvihuonekaasupolitiikasta on tullut yhä merkityksellisempi ja sitä on alettu soveltaa yhä laajemmin. Nykyisellään kasvihuonekaasuprotokolla on osa kaikkia laajamittaisia ja suuria hankkeita, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. 1. luokan päästöt on suhteellisen helppo laskea, mutta 3. luokan päästöjen arviointi edellyttää eri prosessien päästökertoimien syvällistä tuntemusta ja tuotteen arvoketjun kokonaisvaltaista ymmärtämistä.
Standardisoitu viitekehys
Kasvihuonekaasupöytäkirja (GHGP) on tärkeä väline ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se tarjoaa standardoidun kehyksen kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen, seurantaan ja raportointiin eri aloilla. Sen soveltamisala tarjoaa kattavan lähestymistavan organisaatioiden, hankkeiden, hallitusten, kaupunkien ja rahoitusalan päästöjen luokitteluun ja määrittämiseen. Se on korvaamaton apuväline organisaatioille, jotka haluavat ymmärtää ja vähentää ympäristövaikutuksiaan.
Sen lisäksi, että kasvihuonekaasuprotokolla on tärkeä väline itsessään, se on tärkeä osa monia EU:n ympäristöystävällisen rahoituksen arviointimenetelmiä.
Udvalgte referencer
I am slide content. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
I am slide content. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
I am slide content. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
