CSR-direktiivi: onko yrityksesi valmistautunut tuleviin muutoksiin?

Taustalla EU:n kestävyysraportointidirektiivi

EU:n tammikuussa 2023 voimaan astunut kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) muuttaa satojen suomalaisten yritysten raportointivaatimuksia vuosien 2024 – 2026 aikana korvaamalla vastuullisuusraportointia aiemmin säännelleen NFR-direktiivin. CSRD:llä on NFRD:tä laajempi soveltamisala, ja se pyrkii korjaamaan edeltäjänsä puutteita. Uuden sääntelyn tavoitteena on, että vastuullisuutta koskeva tieto olisi CSRD:n myötä aiempaa läpinäkyvämpää ja vertailukelpoisempaa. Kestävyystiedot julkistetaan jatkossa hallituksen toimintakertomuksen osana, ja tiedon varmentamisesta tulee pakollista.

Soveltamisala ja aikataulu

CSRD pannaan täytäntöön kolmessa vaiheessa. Ensimmäiseksi raportointi koskettaa sellaisia yrityksiä, jotka kuuluivat NFR-direktiivin soveltamisalaan. Näiden yritysten tiedot kootaan vuodesta 2024 ja raportoidaan keväällä 2025. Toisessa vaiheessa CSRD:n piiriin tulevat yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä:

  • Yli 250 työntekijää
  • Liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa vuodessa
  • Tase yli 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Nämä yritykset raportoivat uuden direktiivin mukaisesti vuotta 2025 koskevat tietonsa keväällä 2026. Kolmannessa eli viimeisessä vaiheessa direktiiviä sovelletaan kaikkiin listattuihin yrityksiin. Listattujen pk-yritysten ensimmäinen raportointivuosi on 2027.

Mitä on kestävyysraportointi?

Suomen kielen näkökulmasta termi kestävyysraportointi saattaa vaikuttaa epäselvältä, mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, miten yritykset raportoivat sellaisia toimintansa osia, jotka eivät ainakaan tiukasti määriteltynä liity yrityksen talouteen. Direktiivin kaltaiseen kestävyysraportointiin sisältyvät
vastuullisuusraportoinnin (ESG – Environmental, Social and Governance) sisällöt eli toiminnan ympäristölliset, sosiaaliset ja hallinnolliset vaikutukset.

Direktiivi määrittelee hyvin tarkasti, millaisella tarkkuudella ja millä tavoin yritysten tulisi jatkossa seurata ja raportoida toimintansa vaikutuksista esimerkiksi ympäristöön, henkilöstöön, ihmisoikeuksiin ja toimitusketjuihin liittyvistä asioista. Lisäksi raportoinnin piiriin sisältyvät toiminnan vaikutukset yhteiskuntaan, toiminnasta syntyvät keskeiset riskit, kestävyysstrategia ja hyvät hallintotavat.

Aloita valmistautuminen hyvissä ajoin

Kestävyysraportointidirektiivi toteutetaan vaiheittain vuodesta 2024 alkaen, mutta yritysten kannattaa aloittaa valmistautuminen jo hyvissä ajoin. Liikkeelle kannattaa lähteä jo olemassa olevien raportointijärjestelmien analysoinnilla ja tulevan siirtymän tarkalla aikatauluttamisella. Kestävyysraportoinnin mukaiset tiedot tulisi auditoida ennen niiden julkaisemista, joten aikataulu on tiukka. Alkutilanteesta kerättyjen tietojen pohjalta on mahdollista tehdä GAP-analyysi ja selvittää, ketkä ovat vastuussa raportoinnista, ja miten johto osallistuu prosessiin. Hyvä suunnittelu on ennen kaikkea järkevää riskienhallintaa.

Haasteita yritysjohdolle

Ennen tietojen julkaisemista yrityksen talousjohtaja tai kestävyysasioista vastaava johtaja on vastuussa yli 450 eri indikaattorin mukaisen tiedon keräämisestä. Raportointikokonaisuudessa on mukana HR-asioita, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyviä aiheita sekä esimerkiksi hiilijalanjälkilaskuja ja suunnitelma hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kun tiedot on koottu, riippumaton auditoija tarkastaa ne.

Apua kriteerien täyttämiseen

DGE Finlandissa olemme valmistautuneet CSRD-palvelujen kysyntään yhteistyökumppanimme Denxpertin kanssa. Denxpert tarjoaa helposti käytettäviä ESG- ja EHS-raportointiohjelmistoja kaikenkokoisille yrityksille. Denxpertin kehittämästä CSRD-ohjelmistosta voit lukea lisää
osoitteesta https://csrdsoftware.com/en/