Tammikuun artikkelisarja rakentamis- ja alueidenkäyttölakien uudistuksista #4: rakennusten ilmastoselvitykset

Vähähiilisyyden arvioinnin sisältövaatimukset 

Ympäristöministeriön asetuksen 2 §:ssä kerrotaan tarkemmin vähähiilisyyden arvioinnin sisältövaatimuksista. On syytä huomioida, että vaikka ilmastoselvitys tulee tehdä kattavasti lain ja asetuksen sisältövaatimusten ja käytettävien menetelmien mukaisesti, varsinainen kohteen kasvihuonekaasupäästöjen vertailu annettuun raja-arvoon ei sisällä rakennuspaikan hiilijalanjälkeä eikä rakennuksen tai rakennuspaikan hiilikädenjälkeä. Raja-arvo ei myöskään koske korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä eikä rakennuksen laajentamista. Rakentamislain olennaisten teknisten vaatimusten ja siten myös rakentamisluvan edellytysten täyttämiseksi on soveltamisalan piiriin kuuluvan hanketoimijan siis 1) tuotettava pääpiirustustasoinen rakennustuoteluettelo ennen rakentamislupahakemusta; 2) tuotettava ilmastoselvitys ennen loppukatselmusta ja 3) huolehdittava siitä, että uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei ylitä säädettyä raja-arvoa. 

Rakennustuoteluettelosta säädetään YM:n asetuksen 5 luvussa. Asetuksen 25 §:n mukaan rakennustuoteluettelon tulee sisältää vähintään seuraavat rakennus- ja tilaosiin sisältyvät tiedossa olevat tuotteet: 1) alapohja; 2) runko; 3) julkisivut; 4) ovet ja ikkunat; 5) ulkotasot ja parvekkeet; 6) kattorakenteet; 7) jako-osat; 8) tilapinnat; 9) tilavarusteet; ja 10) hormit. Luetteloon on lisäksi sisällytettävä 26 §:n mukaisesti loppukatselmusvaiheessa myös sellaiset uudelleenkäytetyt ja muualta ylijääneet rakennustuotteet sekä kierrätetyt materiaalit, jotka on hyödynnetty luetteloon merkityissä rakennusosissa. 

Ilmastoselvitykseen sisältyvän vähähiilisyyden arvioinnin tulee perustua asetuksen liitteessä tarkoitettujen rakennustuotteiden sisältämiin materiaaleihin ja niiden määriin. Selvityksen tulee kattaa kaikki liitteessä mainitut rakennustuotteet sekä tekniset järjestelmät. Vähähiilisyyden arvioinnin on lisäksi perustuttava joko rakentamislain 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen päästötietokannan hiilijalan- ja hiilikädenjäljen tietoihin tai yleisesti hyväksyttyä yhtenäistä menetelmää käyttäen määritettyihin ympäristöominaisuustietoihin. Asetus sisältää omat kaavansa sekä hiilijalanjäljen kuin myös hiilikädenjäljen laskentaan. Päämääränä on laskea hiilijalanjälki sekä hiilikädenjälki uuden rakennuksen koko elinkaaren ajalta, joka on kuitenkin asetuksen 4 §:ssä määritelty koskemaan rakentamisen jälkeisiä ensimmäisiä 50 vuotta.