Blogi
Tammikuun artikkelisarja rakentamis- ja alueidenkäyttölakien uudistuksista #6: alueidenkäyttöä koskevat uudistukset
Alueidenkäytön lainsäädännön uudistus etenee kahdessa vaiheessa. Alueidenkäyttölain uudistusta valmisteli työryhmä, jonka ympäristöministeriö nimesi marraskuussa 2023, ja jonka toimikausi kesti syyskuuhun 2024. Lausuntokierrosten tarkka aika on määrä ilmoittaa helmikuun loppuun mennessä, ja eduskunnan on määrä käsitellä laki kevään 2025 aikana.
Kaavojen toteuttamisen, maapolitiikan ja katujen kunnossapidon säädösten uudistusta valmistelee toinen työryhmä, jonka ympäristöministeriö nimesi joulukuussa 2023 ja jonka toimikausi kestää 1,5 vuotta. Säännöksiä edellä mainituista aiheista on sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) että katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa (669/1978, kunnossapitolaki). Työryhmän on määrä saada luonnoksensa valmiiksi syksyllä 2025, ja eduskunnan käsiteltäväksi uudistukset tulisivat näillä näkymin vuoden 2026 alussa.
Tammikuun artikkelisarja rakentamis- ja alueidenkäyttölakien uudistuksista #5: purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitykset
Voimassa olevan rakentamislain 16 §:n mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan rakentamis- tai purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Tämä selvitys tulee lisäksi päivittää rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua. Asetus on tullut voimaan vuoden 2025 alusta.
Tammikuun artikkelisarja rakentamis- ja alueidenkäyttölakien uudistuksista #4: rakennusten ilmastoselvitykset
Ympäristöministeriö antoi ennen joulua (20.12.2024) asetuksen rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta, joka tulee voimaan vuoden 2026 ensimmäisenä päivänä. usien 38 § ja 38 a §:n tullessa voimaan vuoden 2026 alusta, rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava loppukatselmusta varten tehtävässä ilmastoselvityksessä.
Tammikuun artikkelisarja rakentamis- ja alueidenkäyttölakien uudistuksista #3
Uuden rakentamislain myötä rakentamisen luvanvaraisuuteen tulee joitakin muutoksia. Rakentamislain systematiikassa aina luvanvaraiset kohteet on listattu lain 42 §:ssä. Sama pykälä sisältää myös yleisemmät ehdot rakentamisen luvanvaraisuudelle.
Tammikuun artikkelisarja rakentamis- ja alueidenkäyttölakien uudistuksista #2
Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä astui voimaan 1.1.2024. Lakiin on säädetty kuitenkin useita siirtymäaikoja, minkä vuoksi tietojärjestelmiin liittyvä hanke- ja kehitystyö on edelleen hyvin aktiivisesti käynnissä. Lain (431/2023) tavoitteena on toteuttaa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämä valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti, vanha lyhenne RYTJ). Tietojärjestelmään kootaan rakentamisen ja alueidenkäytön tietoja. Uudessa laissa säädetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja sen tarkoituksesta, tietosisällöstä, ylläpidosta, tietojen käsittelystä, luovuttamisesta ja valvonnasta sekä eri tahojen vastuista.
Tammikuun artikkelisarja rakentamis- ja alueidenkäyttölakien uudistuksista #1
Rakentamisen ja suunnittelun kokonaisuudistus on laaja ja pitkäaikainen projekti, jonka tavoitteena on päivittää rakentamiseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvä lainsäädäntö. Vuoden 2025 alussa voimaan astui uusi rakentamislaki, jonka eduskunta hyväksyi jo vuonna 2023.
Udvalgte referencer
I am slide content. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
I am slide content. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
I am slide content. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
