Rakentamisen ja suunnittelun kokonaisuudistus on kattava ja pitkä projekti
Kuluneen vuoden sisä- ja maailmanpoliittisen myllerryksen ja ihmisten elämää suoraan koskettavien muutosten keskellä yhteiskunnan perusinfrastruktuuriin eli rakentamiseen ja sen suunnitteluun liittyvät lakiuudistukset jäivät yllättävän vähälle huomiolle suomalaisessa mediassa. Vuoden vaihduttua astui voimaan Eduskunnan jo 2023 hyväksymä uusi rakentamislaki (1.1.2025), joka on osa rakentamiseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvän lainsäädännön 2018 alkanutta kokonaisuudistusta. Vaikka rakentamislaki on hyväksytty jo pari vuotta sitten, ovat viimeisimmät kirjatut muutokset suorastaan uunituoreita: viimeiset muutokset ennen lain voimaan astumista tehtiin kiireisellä aikataululla vasta joulukuun puolivälissä.
Uudistukset muodostavat tulevaisuuden kestävyyskehitykseen ja sääntelyyn perustavanlaatuisesti vaikuttavan kokonaisuuden. Rakentamisen jätteet muodostavat noin 13 % Suomen kokonaisjätemäärästä. Rakennusten (käytön ja rakentamisen aikaiset päästöt yhteensä) kokonaispäästöt Suomen päästöistä ovat noin 30 %, josta rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus elinkaaren aikaisista päästöistä on arviolta noin 20 %. Lisäksi suunnitteluun ja rakennusprosesseihin liittyvä sääntely vaikuttaa lupaprosessien ja rakentamiseen mahdollisesti käytettävien alueiden kautta olennaisesti siihen, millaiseksi uusiutuvien ja puhtaiden energianlähteiden kehitys Suomessa muodostuu.
Uuden rakentamislain astuttua voimaan maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäyttöä koskevat säädökset siirrettiin sellaisenaan uuteen alueidenkäyttölaiksi nimettyyn lakiin. Samalla vuoden alussa tarkentuivat rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien henkilöiden ja organisaatioiden pätevyysvaatimukset (812/2023). Rakentamisen ja alueidenkäytön suunnittelemista palvelemaan pyrkivä laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä astui puolestaan voimaan viime vuoden alussa
Uudistukset etenevät vaiheittain
Alueidenkäyttölain uudistus etenee kahdessa vaiheessa, joista uudistusta valmistelleen työryhmän ensimmäisen vaiheen esitysluonnos on valmistunut syyskuussa 2024. Luonnoksen on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn kevään 2025 aikana. Kaavojen toteuttamisen, maapolitiikan ja katujen kunnossapidon säädösten uudistusta valmistelee toinen työryhmä, jonka on määrä saada esitysluonnoksensa valmiiksi vuoden 2025 aikana. Ympäristöministeriön sivuilla esitetyn tämänhetkisen aikataulun mukaan uudistukset astuisivat voimaan alkuvuonna 2026.
Meillä konsulteilla on toisinaan inhottava tapa esittää kaikkitietävää. Totuus on kuitenkin se, että olemme vuoden aikana raapineet sekä omia että toistemme päitä yrittäessämme saada selvää esimerkiksi siitä, mitä metodologiaa ja minkälaisia laskentatapoja rakennusten hiilijalanjäljen arviointiin tullaan soveltamaan ja millä aikataululla. Lohdullista on ollut se, että samojen murheiden kanssa ovat kamppailleet myös syvästi arvostamamme viranomaiskollegamme sekä kumppaniyrityksemme.
Asioita vuoden verran pyöriteltyämme voimme nyt rehellisesti todeta tietävämme aiheesta jotain. Vaikka kokonaisuus on melko massiivinen ja monelta osin vielä keskeneräinen, on tammikuun 2025 tilanne huomattavasti selkeämpi kuin mitä se oli vuosi sitten.
Alueidenkäyttöä ja rakentamista koskevan lainsäätämisprosessin ollessa vielä käynnissä on hankala arvioida, millaiseksi niiden väliset suhteet muodostuvat, ja miltä alan suunnittelu-, konsultointi- ja viranomaistyö tulevaisuudessa näyttää. Varmaa tässä vaiheessa on ainoastaan se, että muutos on melkoinen ja että lakien ja asetusten määrä kasvaa, mikä ei itsessään ole hyvä tai huono asia. Oma näkemyksemme on, että luonteeltaan monimutkaisten kestävyysnäkökulmien huomioiminen lainsäädännössä edellyttää aluksi kokeilua ja lainsäädännön sekä käytänteiden hioutumista. Monimutkaisuus liittyy myös laajempaan, käynnissä olevaan uudistukseen suomalaisissa hallinto- ja viranomaiselimissä. Näiden suunniteltujen muutosten sisällyttäminen suoraan varsin hyvin palvelleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin olisi saattanut olla haastavaa. Samanaikaisesti on tärkeää, että muutoksissa huomioidaan riittävissä määrin erityisesti vakiintuneet, hyvin toimivat käytänteet.
DGE Finlandin artikkelisarja
Tammikuun artikkelisarjassamme esittelemme keskeisimmät osat yksi kerrallaan kronologisessa järjestyksessä, aloittaen vuoden 2024 alussa voimaan astuneesta rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevasta laista. Esittelemme lakien keskeisimmät sisällöt, kontekstualisoimme sekä tarkastelemme lakien saamaa palautetta.
Kunnianhimoisena tavoitteenamme on, että kokonaisuus aukeaisi alan asiantuntijoiden ja muiden konsulttien lisäksi sekä asiakkaillemme että ihan tavallisille ihmisille. Artikkelisarjan tultua päätökseen julkaisemme kaikki uudistusta käsittelevät tekstimme yhtenä kokonaisuutena.
Olemme kovin kiitollisia kaikista kommenteista, tykkäilyistä ja kysymyksistä!
Asiantuntijat
Lauri Niemelä
FM
lauri@dgefinland.fi
+ 358 40 350 9750
- Palvelukehitys
- Due Diligence
- Tilaajavastuu
- Rakennusvaiheen auditointi
Elias Lahtinen
MICL
elias@dgefinland.fi
- Ympäristöalan lakiasiain
neuvonta
- Ympäristöluvat ja YVA
- Vesialueet
